<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=469628799895805&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

« takaisin blogin etusivulle

Eettisen kahvin aapinen - pitkä oppimäärä

Julkaistu 10.12.2019 | Aihe: Ajankohtaista, Coffee, Sustainability, Eettisyys

Eettisen-kahvin-etsintä-tab

Sukellus kahvin hankinnan ja eettisYYDEN altaan syvään päätyyn

Tervetuloa eettisen kahvin ihmeelliseen maailmaan - lupaamme että tulet yllättymään! Ensin on tietysti tärkeää miettiä, että mitä eettinen kahvi edes oikeasti tarkoittaa? Suorahankinta, "kolme pakettia kympillä", luomu, Reilu kauppa - miten asiat ovat kahvinviljelijöillä? Onko sillä muka jotain väliä mitä kahvia ostan? Kiinnitimme sukellusmaskimme yli vuosi sitten hanakasti ja sukelsimme syvälle etsimään eettistä kahvia. Lue mitä opimme ja miten kehitimme sen pohjalta omaa toimintaamme. Et tarvitse sukelluslaitteita, rauhallinen lukuhetki riittää.

Meidän mielestä eettinen kahvi tarkoittaa sitä, että kaikilla hankintaketjun osapuolilla viljelijöistä paahtajaan on mahdollisuus tehdä kannattavaa liiketoimintaa niin, että ihmisoikeuksia ja yleisiä hyvän tavan periaatteita noudatetaan. Niin, että normaali ihminen voi mennä illalla tyytyväisenä nukkumaan ja herätä aamulla keittämään kahvia, jonka hän tietää olevan reilu tuote kaikille osapuolille. Ainut ongelma tässä yhtälössä on se, että näin ei todellakaan kahvialalla yleisesti ottaen tällä hetkellä tapahdu ja tämän takia me yrityksenä haluamme olla hyvien puolella tässäkin asiassa.

Warrior coffee FTO videov3 - Final

 

Kahvin eettisyydestä ja viljelijöiden taloudellisesta ongelmista on kirjoitettu jonkin verran mediassa, mutta erityisesti kahvialan ammattilaisten keskuudessa tämä ongelma on ollut esillä jo pidemmän aikaa – oikeastaan niin kauan kun kahvien hinnat ovat maailmanlaajuisesti laskeneet. Kahvin eettisyydestä puhuminen on erityisen tärkeää Suomessa. Ensinnäkin meillä on rahaa ostaa vastuullisesti tuotettua ja laadukasta kahvia, ja olemmehan me MAAILMAN ENITEN kahvia juova kansa per henkilö (vuonna 2018 suomalainen joi keskimäärin 12 kg kahvia per henkilö).

Kaikista suurimmat ongelmat kahvialalla ovat kahvipensaan viljelijöillä ja se suurin ongelma on tällä hetkellä kahvin maailmanmarkkinahinta, joka on laskenut vuoden 2016 lopusta noin 35% - samalla kustannukset (esim. työvoimakustannukset, energiakustannukset) ovat nousseet, joten viljelijöiden saama rahamäärä kahvista on pienentynyt merkittävästi (vuosikymmenien aikana ostovoima on tippunut joillain alueilla jopa 80%). Viljelijät ovat tässä tuotantoketjussa kaikkein heikoimmassa osassa, eli he saavat sen hinnan joka maailmanmarkkinoilla sillä hetkellä määräytyy, ja that’s it. Tämä pätee erityisesti ns. bulkkikahveihin, joita markettien hyllyt ovat pulloillaan. Kahvimarja kypsyy melko hitaasti ja sadot vaihtelevat kustannusten pysyessä kuitenkin samoina - viljelijän on todella vaikea varautua tulevaan ja siihen, minkä hinnan hän saa marjoistaan sadon jälkeen, erityisesti kun yhteiskunnan tukiverkot ovat näillä kahvinviljelyalueilla heikot.

 

KAHVI SISÄÄNHEITTOTUOTTEENA

Tästä ongelmasta (kahvin viljelijöiden taloudelliset ongelmat) ei puhuta valtamediassa mielestämme edelleenkään tarpeeksi. Jos tätä asiaa katsoo länsimaisesta vinkkelistä, niin kyynisesti ja puhtaasti liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna esim. Suomessa kaikki voittavat taloudellisesti. Ainakin teoriassa suuret paahtimot tekevät enemmän voittoa, koska suurimpien paahtimoiden käyttämän perusraaka-aineen hinta on tippunut (kahvipaketin tuotantokustannuksista n. 60-70% koostuu vain ja ainoastaan raaka-aineen hinnasta) sekä kuluttajat "voittavat", koska kahvipaketin hinta marketissa pysyy halpana ja sitä voidaan käyttää edelleen markettien sisäänheittotuotteena. Huom: tässä yhteydessä emme ota nyt kantaa kahvin makuun tai laatuun.

 

KAHVIPAKETTI SisäänheittotuotTEENA?! vähittäiskaupassa myydään tarjouksissa kahvia jopa tappiolla, jotta potentiaalisia asiakkaita saadaan kauppaan. kauppaketjuthan voivat näin toki tehdä, mutta kun viljelijöillä on tällä hetkellä isoja ongelmia, niin kahvin valinta sisäänheittotuotteeksi on yksinkertaisesti VÄÄRIN.

Vähittäiskauppa voittanee myös, koska vähittäiskauppa seuraa nykyään todella tarkasti raaka-aineiden hintoja, ja käyttää näitä neuvotteluvaltteina tavarantoimittajan suuntaan tyyliin: ”teidän raaka-aineen hinta on nyt tippunut X%, me haluamme tämän tuotteen Y% halvemmalla”. Kahvin osalta maksajana näissä tilanteissa on valitettavasti viimekädessä kahvinviljelijät.

Kahvin maailman markkinahintojen laskemisen syyt ovat moninaiset: osa tästä on ollut ylituotantoa ja osa yksinkertaisesti finanssimarkkinoiden toimijoiden spekulaatiota. Onko isojen kauppaketjujen oikein käyttää tällaista suhteellisen herkkää tuotetta kuten kahvi markettien sisäänheittotuotteena tälläkin hetkellä, on hyvinkin relevantti kysymys. Mielestämme nykyisen tilanteen vallitessa (osa viljelijöistä näkee jopa nälkää) vastaus on ehdoton EI!

Tämän lisäksi tavoitteenamme on saada erikokoiset yritykset ymmärtämään, että sillä on oikeasti väliä, minkälaista kahvia omille työntekijöille ja/tai asiakkaille tarjotaan työpaikalla. Suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä on tarkat ohjesäännöt eettiseen toimintaan, mutta kahviautomaatilla tai taukotilassa voidaan tarjota halvinta mahdollista markettikahvia, jonka alkuperästä ja/tai eettisyydestä ei ole mitään tietoa.

 

viljelijöiden konkreettiset haasteet ja miksi warrior coffee asiasta välittää?

Tästä tullaankin siihen, että yrityksemme arvojen mukaan emme voi tehdä tätä liiketoimintaa muiden kustannuksella, varsinkaan niiden heikoimmassa asemassa olevien. Tavoitteemme on toteuttaa läpi ketjun eettisesti kestävää toimintaa -> kun meidän asiakas juo kupin sitä kuuluisaa mustaa kultaa, niin hän voi olla varma että kahvi on reilusti tuotettua. Suutaan pitää avata myös kahvialan sisältä, koska viljelijät ovat heikoimmassa asemassa ja ongelmat ovat jo mittavia -> https://dailycoffeenews.com/2018/09/04/coffees-price-collapse-how-did-we-get-here-and-what-can-we-do/. Tässä artikkelissa on myös tietoa kahvin hinnan muodostumisesta.

Suora lainaus artikkelista: ”Viljelijät maksavat isosti: Viljelijät velkaantuvat, tulot pienenevät, ja viljelijäperheet näkevät jopa nälkää. Viljelijät panttaavat tilojaan velkojen vakuudeksi, pienentävät kaikkia kuluja (esim. koulutus ja terveydenhuolto) ja syövät vähemmän. He käytännössä lähenevät köyhyyttä ja nälänhätää, jotta me saamme edelleen kahvia juodaksemme”.

Eli ongelmat ovat kahvin alkuperämaissa mittavia, ja meille yrityksenä on ollut jo pidemmän aikaa selvää, että haluamme tehdä pienenäkin yrityksenä voitavamme tämän asian korjaamiseksi. Me kyllä paahtimona pystymme tekemään kannattavaa liiketoimintaa, on sitten kahvin hinta melkeinpä mikä tahansa, mutta kahvin viljelijät eivät siihen pysty. Hintaan vaikuttaa myös suuresti se, että ostamamme ja myymämme kahvi on ns. erikoiskahvilaatuista (eli pisteytetty yli 80 pisteellä) ja lähtökohtaisestikin arvokkaampaa kuin ns. bulkkikahvi.

Suurin osa kahvista tulee Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta, jossa on jo lähtökohtaisesti matalampi elintaso kuin rikkaammissa länsimaissa. Viljelijöillä ei ole siellä taloudellisia puskureita eikä yhteiskunnan tukiverkkoja turvanaan, vaan kahvista maksettava hinta tuntuu heti perheiden kukkarossa ja sitä kautta heidän elintasossaan.

Niinpä on ilmeistä, että toimenpiteitä on tehtävä. Huomion arvoista on mielestämme myös se, että Euroopan Unioni tukee mm. Etiopian kahvialan pärjäämisen edellytyksiä. Haluamme yrityksenä varmistaa, että ostaessamme raakakahvia voimme varmistua siitä että kahvinviljelijöille päätyy oikeudenmukainen korvaus tuotteestaan ja työolot ovat muutenkin siedettävät. Näin ollen heillä on ainakin hyvä mahdollisuus tehdä kestävää liiketoimintaa kahvipavuista, joita me täällä päivittäin nautimme.

 

yleisimpien eettisen kahvin hankintaohjelmien vertailu ja analyysi

Me käynnistimme eettisen kahvin hankintaohjelman kehityksen uuden vaiheen kesällä 2018, vaikka olemme jo alusta asti ostaneet mahdollisimman eettistä kahvia – tähän vaikuttaa kumppaneiden valinta sekä se fakta, että olemme erikoiskahvipaahtimo, jolloin näille laadukkaan kahvin viljelijöille maksetaan kahvista jo lähtökohtaisesti merkittävästi enemmän. Ohjelman sovittaminen tarpeisiimme on ollut yllättävän pitkä ja monimutkainen prosessi, mutta olemme edenneet huomattavasti verrattuna lähtötilanteeseen.

Olemme tarkastelleet:

  1. erilaisia suoran kaupan malleja,
  2. alkupään tuotannon tukemista esim. rahallisesti sekä
  3. erilaisia sertifikaatteja.

Kaiken kaikkiaan aihealue ei missään nimessä ole helppo asia taklata, ja on ollut haastavaa muotoilla paras malli meidän yritykselle. Asiaa voi lähestyä niin monelta kantilta, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Kaikkia tapoja tarvitaan. Mutta, kuten niin monessa muussakin asiassa elämässä, pääasia on että aloittaa työstämään tärkeää asiaa nopeasti ja kehittää sitä ajan myötä.

Ymmärsimme melko nopeasti, että pelkkä 1) suoran kaupan -malli (engl. direct trade) ei tule täyttämään tavoitteitamme Warrior Coffeella. Tärkein syy tähän on se, että emme voi mitenkään varmistaa, että alkuperämaa / osuuskunta / viljelijä toimii eettisesti ympäri vuoden. Kyllä, voimme yrityksenä käydä maatilalla kerran tai pari vuodessa, mutta mitä tapahtuu näiden muiden 364 päivän aikana? Miten me voimme varmistaa, että kahvitiloilla toimitaan meidän tai länsimaiden standardien mukaisesti – mitä meidän standardit edes ovat?

 

Et löydä tästä artikkelista kuvia hymyilevistä kahvinviljelijöistä.

Emme todellakaan ole eettisen hankintaketjun standardien ja määritysten asiantuntijoita, joten mielestämme on järkevämpää jättää nämä asiat asiantuntijoille ja osallistua itse aktiivisesti muilla tavoin. Suoran kaupan -mallit ovat nykyään melko suosittuja, mutta tästäkin tutkimuksesta kävi ilmi, että jopa globaalit jätit, kuten Nespresso & Starbucks, jotka käyttävät miljoonia omiin suoran kaupan malleihinsa, eivät pärjää vertailussa tunnettujen vastuullisuus-sertifikaattien kanssa (kuten Reilu kauppa, UTZ). Myös erittäin tuoreessa Helsingin Sanomien artikkelissa (27.8.2019) todettiin että: "Vastuullisuuden valvominen ei ole aivan helppoa, kun on kyse monimutkaisista tuotanto- ja myyntiketjuista. Siksi monikansallisetkin kauppaketjut ovat vaihtaneet Reilun kaupan tuotteita omiin vastuullisiin merkkeihinsä vain harvoissa tuoteryhmissä. Edes resurssit eivät vielä riitä kaikkien tuotteiden tuotantoketjujen valvontaan." Olemme huomanneet, että kahvin tuotanto- ja myyntiketju on erittäin monimutkainen, joten sen valvominen on meille käytännössä mahdotonta.

 

Joten Miten tähän pystyisimme siis me tai jokin muu käsityöläis-paahtimo?

Lisäksi nämä suoran kaupan mallit keskittyvät erityisesti kahviviljelijöille maksettavaan hintaan. Toki on äärettömän hieno asia, että viljelijät saavat tuntuvan korvauksen työstään, mutta raha on vain yksi tekijä viljelijäyhteisön tilanteen kohentamisessa. On myös tärkeää, että kahviviljelmien työntekijöille maksetaan vähintään minimipalkkaa (näin ei todellakaan aina ole) ja esimerkiksi ilmaista lapsityövoimaa ei käytetä (eikä näinkään myös aina ole).

Lisäksi kohtuullisista työajoista pitäisi pitää kiinni ja työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus järjestäytyä eikä heitä yksinkertaisesti riistettäisi. Näitä asioita paahtimon on mielestämme käytännössä erittäin haastavaa valvoa paahtimon tehdessä suorahankintaa lähtömaasta ilman kolmannen osapuolen apua -  vaikka se "valvoisi" asiaa itse. Toki on tärkeää luottaa myös lähtömaan viljelijään, mutta kuten joku viisas on joskus sanonut, luottaminen on hyvä asia mutta varmuus on vielä parempi. Esimerkiksi Ruokavirasto (ent. Evira) valvoo Suomessa myös luomutuotantoa ja sen toteutumista - ei sitä valvo toimijat itse. Samoin Aluehallintovirasto valvoo Suomessa työoloja.

Lisäksi tarkastelimme jonkinlaisen 2) sosiaalisen ohjelman kehittämistä alkuperämaassa. Tässä on myös useita mahdollisuuksia tukea ja esimerkiksi kahvitukkurimme ovat rakentaneet viljelijöille kouluja ja uusia kahvinprosessointivälineitä. Mutta meille näillä malleilla on oikeastaan samat ongelmat kuin suoran kaupan malleissa: miten voimme varmistaa, että voimavaramme/rahalliset resurssit todella kulkevat todelliseen kohteeseensa? Miten varmistamme, että esimerkiksi lapsityövoimaa ei käytetä kahvitiloilla ja rahat/resurssit eivät mene korruption ylläpitämiseen?

Viimeinen tarkastelumme kohde koski erilaisia 3) sertifiointeja, joita kahville annetaan. Warrior Coffee paahtaa vain ja ainoastaan luomukahvia, mutta luomusertifiointi ei vaikuta juurikaan kahvin eettiseen/sosiaaliseen näkökulmaan. Luomuvalvonta kattaa pääasiassa maanviljelijöiden maatalouskäytännöt ja että viljelyssä ei käytetä kemiallisia lannoitteita. Muut tärkeimmät  kahvin sertifioinnit ovat Rainforest Alliance, UTZ ja Reilu kauppa. Rainforest Alliance ja UTZ ovat sulautuneet vuoden 2018 alussa, mutta niiden kahviohjelmat pysyvät edelleen erillisinä.

Meillä oli pitkät keskustelut eri järjestöjen edustajien kanssa ja tämän jälkeen tutkimme kolmansien osapuolien vertailuja näistä sertifikaateista. Parhaita vertailuja joita löysimme olivat Finnwatchin katsaus sertifikaatteihin yleisesti ”Kaalimaan vartijat” (2016) ja Trans Sustainsin vertailu tarkemmin kahvisertifikaateista (2018). 

Näiden tutkimusten tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia. Finnwatch toteaa, että ”kattavin ja yleisesti ottaen paras sertifiointi on Reilu kauppa (Fairtrade) - se oli ylivoimainen yleisten määritysten ja näiden kriteerien laadun suhteen". Se otti myös ensimmäisen sijan sertifioinnin ja kuluttajaviestinnän vaikutuksessa, ja sillä oli toinen sija järjestelmän riippumattomuudessa ja laadussa. Finnwatch totesi kuitenkin myös, että ”Reilun kaupan tärkein kehitysalue on lisätä ko. ohjelman läpinäkyvyyttä”. Tämä on ollut myös meille tärkeä oppi, eli ei ole olemassa yhtä tapaa tai yhtä sertifikaattia, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Kahvipaahtimona meidän on tehtävä jonkinlainen kompromissi ja valittava sertifiointi- ja kestävän kehityksen ohjelma, joka parhaan tietämyksemme mukaan tukee yrityksemme arvoja ja tehtävää.

Lisäksi vielä toisessa Finnwatchin artikkelissa he toteavat, että "Finnwatch suositteleekin sekä yrityksille että kuluttajille kaikkein kunnianhimoisimpien sertifiointijärjestelmien käyttöä, mikä kahvin kohdalla tarkoittaa Reilun kaupan sertifikaattia."

FINNWATCH SUOSITTELEE SEKÄ YRITYKSILLE ETTÄ KULuttajille kaikkein kunnianhimoisimpien sertifiointijärjestelmien käyttöä, mikä kahvin kohdalla tarkoittaa Reilun kaupan sertifikaattia

Alla oleva video avaa Reilun kaupan periaatteita lisää:

 

Trans Sustain -vertailu keskittyy erityisesti kahviin. Heidän analyysissä Fair Trade USA tuli toiselle sijalle, lähelle UTZ: ää, joka voitti vertailun. Fair Trade International oli kuitenkin seitsemännellä sijalla, mutta Trans Sustain ei selittänyt eroja tässä vertailussa sen tarkemmin. Kuitenkin kaikki ei-voittoa-tavoittelevien kansalaisjärjestöjen (esim. Reilun kaupan) sertifikaatit ylittivät kahvialan omien toimijoiden omat sertifikaatit, kuten monikansallisten yritysten Nespresson AAA ja Starbucks (C.A.F.E.-käytännöt).

 

WARRIOR COFFEEN oma HANKINTAOHJLEMA - reilua kauppaa ja enemmän

Näistä em. lähtökohdista me valitsimme kolme tavoitetta, joita meidän eettisen kahvin hankinnan pitää täyttää:

  1. Kahvi pitää olla kasvatettu luontoa kunnioittaen ja luonnonmukaisesti
  2. Kahvin viljely pitää olla kahvin viljelijälle tuottavaa liiketoimintaa
  3. Emme pysty hoitamaan näiden valvontaa itse, joten haluamme että kolmas osapuoli tekee sen

Nykyinen luomusertifiointi kattaa jo kohdan 1. Tämän lisäksi Fairtrade (Reilu Kauppa) kattaa kohdat 2 ja 3.

Eräs suurimmista syistä Reilun kaupan valintaan meidän yrityksessä on, että kyseinen sertifikaatti on ainut joka määrää ostettavalle kahville minimihinnan. Näin ollen kahvin viljelijä / osuuskunta tietää 100% varmasti, että millä hinnalla kahvi tullaan minimissään heiltä ostamaan. Tämä tuo todella ison helpotuksen viljelijälle, koska vaikka Reilun kaupan -minimihinnalla viljelijä ei mitenkään rikastu tai saa suuria voittoja, se on kuitenkin tarpeeksi korkea, jotta viljelijälle jää omien kulujensa jälkeen myös voittoa ja viljelijä pystyy kehittämään toimintaansa. Toisinpäin ajateltuna ne bulkkikahvin viljelijät, jotka eivät ole olleet Reilun kaupan piirissä viimeiseen pariin vuoteen, ovat vaikeassa tilanteessa ja ovat yleisesti ottaen tehneet kahvinviljelemisellä jopa tappiota. Ja se on isoin ongelma tässä nykyisessä kahvikriisissä.

Helsingin Sanomien artikkelissa Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme toteaakin, että "Reilu kauppa on Halmeen mukaan osoittanut, että esimerkiksi kahvin, teen ja banaanin viljelyssä on mahdollista luoda käytäntöjä, joiden avulla monimutkaistenkin tuotantoketjujen heikoimmassa asemassa olevat, viljelijät, saavat oikeudenmukaiset työolosuhteet ja korvauksen työstään." Warrior Coffee on tällä kirjoitushetkellä joulukuussa 2019 myös Reilun kaupan -sertifioitu kahvipaahtimo ja iso syy siihen on, että Reilun kaupan -ohjelma maksaa kahvin viljelijälle tuotteesta aina kohtuullisen korvauksen. Tämä korvaus on läpinäkyvä, se löytyy Reilun kaupan nettisivuilta. Muut sertifikaatit kuten UTZ tai Rain Forest Alliance eivät tätä tee, vaikkakin heidän ohjelmistaan löytyy muita erittäin hyviä asioita. Toki Warrior Coffee ostaa erikoiskahvi -luokan papuja (Grade 1), jotka jo lähtökohtaisesti ovat kalliimpia kuin Reilun kaupan -minimihinta, mutta nyt olemme siis myös virallisesti sertifioitu. 

Alla oleva video avaa Reilun kaupan periaatteita lisää.

 

Käytännössä siis myytävät kahvimme tulevat jatkossakin olemaan vähintään luomusertifioituja ja mahdollisimman moni myös Reilun kaupan -sertifioitua. Muutoksen Reilun kaupan kahveihin tulemme tekemään vaiheittain. Tulemme lisäksi julkaisemaan päivittyvää tilastoa maksamistamme hinnoista ja lasketusta palautusprosentista viljelijälle (haastoimme kumppanimme läpi ketjun viemään asiaa kanssamme askeleen pidemmälle).

 

Reilun kaupan -kahvien hinnoitteluperiaatteet - miksi reilun kaupan hinta toimii?

Nykyiset Reilun kaupan -hinnat kahville ovat seuraavat (https://www.fairtrade.net/standards/price-and-premium-info.html):

FT-hinnat

Kuva 1. Fair Trade -hinnat Arabica -kahville

Nyt teksti menee hieman matemaattiseksi, mutta tämä on tärkeää ymmärtää. Eli kun me ostamme Reilun kaupan kahvia, niin me maksamme minimissään siitä 1,9 USD per pauna. Reilun kaupan minimihinta on 1,4 USD, 30 senttiä tulee luomusertifikaatista ja 20 senttiä on preemiota, josta ainakin viisi senttiä per pauna menee laadun ja tuottavuuden parantamiseen. Siispä, kun muutetaan nämä luvut tutummiksi euroiksi ja kiloiksi, niin minimihinta jonka viljelijä / osuuskunta saa on noin 3,7€/kg.

On myös tärkeä ymmärtää, että tämä hinta on vain ja ainoastaan se hinta, kun kahvi on myyty alkuperämaassa eteenpäin. Tähän tulee päälle vielä kuljetukset esim. Eurooppaan, varastoinnit, kuljetukset Warrior Coffeen paahtimolle ja katteet kaikille arvoketjussa toimijoille. Kun ostamme raakakahvia Warrior Coffeen paahtimolle, sen kilohinta on yleensä 5-8€ / kg. Mutta joka tapauksessa, tuolla noin 3,7€/kg hinnalla kahvin viljely on jo kannattavaa liiketoimintaa viljelijälle, koska laadukkaan kahvin valmistuskustannukset ovat yli 1 dollari per pauna, riippuen toki paljon alkuperämaasta (https://www.perfectdailygrind.com/2018/07/this-is-how-much-it-costs-to-produce-coffee-across-latin-america/).

Seuraavassa kuvassa on Arabica -kahvin maailmanmarkkinahinta 5 vuoden aikajaksolla (https://www.ifcmarkets.com/en/market-data/commodities-prices/coffee):

Kuva 2. Arabica -kahvin maailmanmarkkinahinta

Kuten kuvasta nähdään, kahvin hinnat ovat laskeneet noin 50% 5 vuoden aikajaksolla, ja vuoden 2016 vuoden lopusta, jolloin kahvin hinta taas hieman nousi, on sen hinta tippunut noin -35%. Kahvin hinta liikkuu hyvin voimakkaasti pitkällä aikavälillä, mutta viimeiset kaksi vuotta suunta on ollut lähinnä alaspäin. Tätä kirjoittaessa kahvin maailmanmarkkinahinta on noin 1$ per pauna, eli Fair Trade -viljelijät saavat melkein 100% enemmän hintaa kahvistaan (vrt. 1,9$ per pauna).

Tällaisella 1$ per pauna markkinahinnalla useimmat kahvinviljelijät tekevät tappiota, ainakin pientilaiset kahvinviljelijät. Ja näitä kahvinviljelijöitä on paljon, noin 125 miljoonaa ihmistä ovat riippuvaisia kahvinviljelystä ja 80% maailman kahvista tulee näiltä pieniltä tiloilta, joita on noin 25 miljoonaa maailmanlaajuisesti. Tämä on yksi tärkeimmistä huomioista, sillä tätä viljelijäjoukkoa kohtaa yleensä myös muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikeudet. Lisäksi, jos nämä ihmiset eivät saa elinkeinoaan toimimaan alkuperämaassa, myös ihmisten siirtyminen maasta toiseen kasvaa. Eli meidän länsimaisten kuluttajien siirtyminen näihin eettisiin vaihtoehtoihin on myös globaalilla tasolla erittäin suositeltavaa.

Eli tällä hetkellä kahvin maailmanmarkkinahinta on noin 1$ per pauna, joka vastaa noin 2€/kg. Kun tätä verrataan Reilun kaupan kahvista maksettavaan hintaan, joka on noin 3,7€/kg, nähdään kuinka eri luvuista puhutaan. Kun yhteen kahvisäkkiin menee noin 60 kg raakakahvia, niin Reilun kaupan kahvinviljelijä saa tästä kahvisäkistä noin 100 euroa enemmän kuin tavallisen kahvin viljelijä, ja se on näissä alkuperämaissa todella paljon rahaa, koska työmäärä per kahvisäkki on käytännössä sama, on kahvi sitten Reilun kaupan sertifioitu tai ei. Kuten sanottua, Reilun kaupan sertifikaatti ei ole täydellinen, mutta omanlaisen ”vakuutuksen” se antaa viljelijälle, jota juuri siellä alkuperämaassa tarvitaan kipeästi, koska yhteiskunnan tukiverkot eivät sitä yleensä tee.

Tämä hinnoittelu toimii myös toisin päin. Kun kahvin maailmanmarkkinahinnat menevät Reilun kaupan minimihinnan yli, niin viljelijät saavat kahvin pörssihinnan tuotteestaan. Reilua kauppaa on myös kritisoitu siitä että se on köyhimmille viljelijöille kallis, mutta toisaalta jos kahvin viljelysmaata on edes jonkin verran ja liiketoimintaa tehdään tosissaan, niin kahvi runsasmarjaisena pensaana tuottaa lisenssihinnan erotuksen varmasti.

 

Mitä Reilun kaupan -sertifiointi maksaa eri toimijoille?

Kahvin Reilun kaupan -sertifiointi maksaa sekä viljelijälle että myös meille paahtimona. Me ostamme "kalliimpaa" Reilun kaupan -kahvia (jonka teemme ilomielin) sekä Reilun kaupan -sertifioidun kahvin myyminen, sinulle kuluttajalle, maksaa myös lisää. Meille, suhteellisen pienelle toimijalle, Reilun kaupan -hakemusmaksu on 550€ ja kolmen vuoden lisenssi maksaa 790€. Tämän lisäksi maksamme kahvista lisenssimaksuja 0,15€ per kg, jotka myymme Reilun kaupan -kahvina. Tämä on siis selkeä kustannus meille ja ei mitenkään merkityksetön kuluerä. Koemme kuitenkin, että tämä on hyvä tapa toimia ja samalla pystymme kertomaan avoimesti näistä asioista (esim. tämän kirjoituksen muodossa) asiakkaillemme, joille asia toivottavasti merkitsee myös paljon.

 

return to origin % ja tulevaisuuden kehityskohteet

Luomun- ja Reilun kaupan -sertifioinnin lisäksi halusimme viedä läpinäkyvyyttä askeleen pidemmälle. RTO (Return to Origin) -prosentin laskeminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka paljon asiakkaalle myytävästä kahvista menee takaisin alkuperämaahan viljelijälle. Tähän on tullut jo erilaisia malleja, kuten: http://www.transparenttradecoffee.org/transparentcoffees

Jos myymme kahvia esim. 24,52€/kg (alv 0%), niin tällöin kyseisellä Reilun kaupan -hinnalla (3,7€/kg), ottaen huomioon noin 15% paahtamisessa tapahtuvan hävikin (veden haihtuminen raakapavusta), RTO-% on noin 18%, joka on melko hyvin linjassa Transparently Traded Coffeen nettisivustoilla esillä olevista kahveista. Tätä mallia voi jatkaa vielä pidemmälle, eli esim. kuinka paljon asiakkaan juomasta kahvikupillisen hinnasta menee alkuperämaahan? Tämä on tietysti huomattavasti pienempi luku, koska kahvikupillinen on yli 90% vettä ja kahvilan myydessä kahvin syntyy myös paikallisesti kuluja mm. työvoimasta ja vuokrasta.

>> Tästä pääset avoimesti tutkimaan päivittyvän tilastosivun RTO-mallistamme (=paljonko viljelijä saa meiltä ostetusta kahvista rahaa!)

Peukalosääntöä voidaan sanoa, että keskimäärin RTO% -luku on alle 10% kahvialalla, ja sen pitäisi olla lähempänä 20%, jotta kahvinviljelijöiden tilanne helpottuisi.

 

YHTEENVETO

Kuten nähdään, kahvin eettisyys on monimuotoinen ja monimutkainen asia. Meidän mallimme ei ole täydellinen, mutta nyt olemme pitkän työn jälkeen päässeet näin pitkälle yhdistämällä parhaiksi koettuja käytäntöjä. Jatkamme eettisen kahvin ohjelmamme kehittämistä jatkuvasti, sillä se mikä tänään on paras mahdollinen toimintatapa ei sitä välttämättä ole enää ensi vuonna ja voimme jälleen tehdä jotakin paremmin.

Toivottavasti tämä kirjoitus auttoi sinua ymmärtämään kahvia hieman paremmin. Valitessasi seuraavaa kahvipakettia osaat varmasti miettiä pidemmälle eri näkökulmia mitä tuohon ihanaan juomaan ja raaka-aineeseen liittyy.

Kahviterveisin,

Mauri Paavola - COO

Riku Uski - CEO

 

 


LATAA ILMAINEN TOIMISTOKAHVIN KÄSIKIRJA

Opi kaikki tarpeellinen onnistuneen kahvikulttuurin luomiseksi toimistolla - lataa ilmaiseksi 70-sivuinen kuvitettu oppaamme!

Sisältö:

  • Kahvikulttuurin merkitys työpaikoilla
  • Vinkit täydellisen kahvihetken luomiseksi
  • Kahvilaitteiden valinta työpaikalle
  • Espressolaitteen hankinta työpaikalle
  • Kahvin myyntihinnan muodostuminen
  • Kahvin paahtamisen ABC
  • Voikahvi ja tee

LATAA ILMAINEN TOIMISTOKAHVIN KÄSIKIRJA TÄSTÄ

Julkaistu 10.12.2019
Aihe: Ajankohtaista, Coffee, Sustainability, Eettisyys